Lähtötunnelmia

Heissan!

Lähtö lähenee ja sykkeet nousee! Tällä hetkellä kelloa tuijottaessa lennon lähtöön on aika lailla 16 tuntia, eli alle vuorokausi. Kuumotus on kova mutta se kuuluu asiaan. Ajattelinkin nyt vähän päivitellä kuulumisia lähtötunnelmista. 

Matkavalmistelut veivät kaiken kaikkiaan yllättävän paljon aikaa ja energiaa. Tosin yhtenä syynä saattaa olla se, että siinä oli kouluhommat sun muut "häiritsemässä" ja sen jälkeen oma ihana sählä itseni vielä sekoitti pakkaa. :'D Loppujen lopuksi sain hommat tehtyä suhteellisen hyvin. Kaverini oli tänään auttamassa pakkaamisen kanssa ja oli siinä henkisenä tukena, kun ähisin ja puhisin matkalaukun ympärillä ja yritin tehdä miljoonaa asiaa samaan aikaan (en suosittele, siitä on tehokkuus kaukana). Iltapäivällä suuntasinkin sitten Lohjalle äitini luo ja pienen shoppailukierroksen jälkeen alkoi armoton papereiden tulostus ja uudelleen pakkaus. Kävin ostamassa kaverin ehdotuksesta tyhjiöpusseja ja VOI JUKRA se on aivan paras keksintö ikinä! Laitoin kaikki vaatteet pussiin, imin imurilla ilmat pois ja siinä sitten olikin paljon litteämpi vaatekasa. Suosittelen tätä lämpimästi. Painoahan se ei laukusta vie pois, mutta tilaa tulee huimasti lisää. Nyt on siis kaikki pakattu ja valmiina lähtöön. Vaikka tavarat mahtuivatkin laukkuun, niin silti olen henkisesti varautunut maksamaan painorajanylitysmaksun. :'D Sen verta noita tuliaisia kertyi laukkuun, että aivan varmasti 23 kilon raja paukkui reteästi. Pienenä vinkkinä myös se, että kannattaa hommata mahdollisimman kevyt matkalaukku. Se pelastaa jo paljon.

Pakkauskierros numero yksi: Optimismi hiipuu, hiki nousee pintaan ja todellisuus iskee, kunnes kaveri rientää apuun.

Pakkauskierros numero kaksi: epätoivo jatkuu mutta sitten helpottaa tyhjiöpussin ansiosta. Suosittelen!

Pakkaamisasioihin vielä lisänä, että ohjelmassa oli myös pakata viimeisiä tavaroita säilöntää varten. Kaverini muuttaa soluhuoneeseeni vaihdon ajaksi, joten yritin tehdä hänen tavaroilleen mahdollisimman paljon tilaa. Niitä sitten sijoittelin vähän sinne sun tänne. Iltapäivällä annoin sitten avaimet hänellä ja tulihan siinä vähän haikea olo. Oudoksi siitä teki vielä se, että osa tavaraoista toki jäi vielä Koskelan perukoille, mutta osan laitoin pois. Noh, oloa kuitenkin helpottaa se, että joku tuttu asuu kämpässä minun poissaollessani. Ei tarvitse sitten ainakaan sitä stressata. 

Kaiken pakkailun lisäksi piti myös muistaa tulostaa kasa erinäisiä papereita aina boardin passista vaihtoyliopiston hyväksymiskirjeeseen. Passinkopioita on hyvä pakata myös muutama mukaan ihan vaan varmuuden vuoksi. Tullia varten tulostelin vainoharhaisesti mahdollisimman paljon papereita varallisuuden todistamiseksi (Student Exchange Certificate, englanninkielinen todistus opintotuesta) ja ylipäätään koko vaihdosta (vaihtoyliopiston hyväksymiskirje). Ei sitten ainakaan satu mitään ikäviä tilanteita. Ostin myös meno-paluu-liput, joten siitäkään ei pitäisi koitua hämmennystä. Tästä sainkin vähän ristiriitaista tietoa pitkin vuotta. Jotkut sanoivat, että ei ollut mitään ongelmaa päästä maahan pelkällä menolipulla, kun taas toiset suosittelivat ehdottomasti ostamaan paluulipun samaan syssyyn. Toki näissäkin asioissa hinnat vaihtelevat mutta itse esimerkiksi löysin Kilroyn kautta hyvinkin edullisia yhdensuuntaisia lentoja. En siis koskaan saanut tähän selkeää "kyllä/ei"-vastausta. Päädyinkin siis ostamaan kummatkin liput joustavina, jotta tarpeen tullen päivänmääriä voisi muutta. Ilmeisesti tämä kuitenkin maksaa ekstraa joka tapauksessa, jos päiviä halajaa muuttaa ensimmäisen lennon jälkeen.

Kaikki tarpeellinen pitäisi siis nyt olla tehty. Onneksi aamulla on vielä aikaa panikoida tarpeen tullen, koska kentälle pitää lähteä vasta klo 11. Sitä odotellessa! 

Se olisi sitten näihin kuviin ja tunnelmiin tältä erää! Huomenna suunnataan taas kohti suurta maailmaa! Jännittää ihan tuhottomasti mutta eiköhän se tästä. :'D

Loppukevennykseksi kuva hienosta torontolaisesta lumiukosta. Kuva otettu ensimmäisellä Kanadan matkallani.